Hieman historiaa

Palveluskoiratoiminta on koemuodoista vanhin. Se on alkujaan lähtenyt liikenteeseen sotakoiratoiminnasta. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset kouluttivat koiria viestinvientiin, partiotehtäviin sekä vartiotehtäviin. Sodan seurauksena alettiin kouluttamaan myös opaskoiria näkönsä sodassa menettäneille.

Palveluskoiratoiminnan voidaan katsoa alkaneen Suomessa vuonna 1909, kun Helsingin poliisilaitos haki Saksasta ensimmäiset poliisikoirat. Vuonna 1918 Väinö Kaski, joka oli Saksassa perehtynyt lääkintäkoirien koulutukseen, aloitti palveluskoirien koulutuksen.

Palveluskoirayhdistys perustettiin vuonna 1935. Alussa palveluskoiratoiminta olikin juuri sidoksissa todelliseen työtarpeeseen. Poliisikoirien rinnalle tuli pian opaskoiratoiminta, joka alkoi Suomessa vuonna 1947. Ensimmäiset Suomenmestaruuskisat järjestettiin 1945.

Hiljalleen lähti käyntiin myös harrastuspohjainen palveluskoiratoiminta. Vielä nykyäänkin osa palveluskoiralajeihin koulutetuista koirista on käytettävissä yhteiskunnan hyödyksi erilaisissa hälytystehtävissä. Vapaaehtoiset ihmiset koirineen etsivät eksyneitä marjastajia ja ovat valmiita lähtemään mm. maanjäristysalueille koulutettujen rauniokoiriensa kanssa.

Colliet ja PK-toiminta

Collie sai palveluskoiraoikeudet jo 1.9.1949. Tätä ennen oli muutama collie osallistunut palveluskoirakokeisiin kilpailun ulkopuolella, menestyen hyvin. Kyseiset koirat olivat Lönneboda Fine Lad, Ladu av Ros-Loge ja Diana av Ros Loge. Alussa lajeina oli vain viesti-, jälki ja vetokoe. 1950-1970 -luvulla colliet olivat usein myös SM-kisojen palkintopalleilla. Suojelupuolella Ljan Loren toi mainetta rodullemme 1960 - 1970 -luvun vaihteessa. Hakukoe astui kuvioihin vasta 1972.

Valitettavasti, juuristaan huolimatta, collieta ei useinkaan nykypäivänä mielletä varteen otettavaksi palveluskoiraksi. Ei siitä huolimatta, että historia tuntee useita menestyneitä collieita. 

Koekäynnit

Käyttäytymiskokeen on suorittanut tähän mennessä hyväksytysti 263 pitkäkarvaista ja 190 sileäkarvaista collieta (1/2016). Näistä vain kourallinen jatkaa palveluskoirakokeisiin.

Vuonna 2015 haussa kilpaili kolme pitkäkarvaista collieta, sileäkarvaisia serkkuja neljä. Jäljellä pitkäkarvaisia nähtiin viisi ja sileäkarvaisia collieita kilpaili neljä koiraa. Etsintäkokeessa nähtiin yhden pitkäkarvaversion ja viestissä yhden sileäkarvaisen collien suorituksia.

Rekisteröintimäärään verrattuna pienistä kisaajamääristä huolimatta 2000-luvulla olemme saaneet 8 käyttövaliota, joista 5 pitkäkarvaista ja 3 sileäkarvaista collieta. Yhteensä käyttövalion arvoja pitkäkarvaisille collieille on myönnetty 61 ja sileäkarvaisille 5. Suurin osa pitkäkarvaisten collieiden käyttövalioista ajoittuu 1950-1960 -luvulle.

Colliepiireissäkin on jonkin verran herännyt kiinnostusta myös erikoisjälkeä ja valjakkohiihtoa kohtaan. Tällä hetkellä (1/2016) viisi pitkäkarvaista ja kolme sileäkarvaista collieta on uskaltautunut FH-kokeeseen.

Viesti-kiinnostus taas on alamäessä.

Muiden harrastusmuotojen yleistyttyä (kuten toko, rally-toko ja agility), on palveluskoirapuolella collieiden suoritusmäärät vähentyneet. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä palveluskoirakokeet on kehitetty juuri palveluskoirarotujen käyttökokeiksi, joissa tarkistetaan koiran luontaisia taipumuksia suoriutua erilaisista tehtävistä ja kykyä omaksua sille annettua koulutusta. Koska läheskään kaikki palveluskoirarotuiset koirat eivät voi olla työkoiria, käyttökokeet ovat keino tarkistaa koiran soveltuvuus palveluskoiratehtäviin. Kokeiden avulla voidaan havaita ja huomioida koiran koulutettavuuteen vaikuttavia periytyviä ominaisuuksia.

On tärkeä muistaa, että vähäisestä harrastusaktiivisuudesta huolimatta, palveluskoirakokeet ovat collieiden rodunomainen koemuoto.

Kirjoittaja: Kirsi Leppälammi