Toko

Kirjoittaja: Kirsi Leppälammi (julkaisu kirjoittajan luvalla)

Toko on lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe, mutta tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. Tottelevaisuuskoulutuksen tarkoitus on opettaa koiralle hallintaa, sekä vahvistaa koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Koulutuksen alussa keskitytään pitkälti ohjaajan ja koiran väliseen kontaktiin, oikea-aikaiseen palkkaamiseen ja koiran motivointiin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, aletaan opetella tarkemmin kokeessakin olevia liikkeitä, kuten luoksetuloa, seuraamista, paikalla oloa, istumista, maahanmenoa, seisomista ja noutamista. Näistä liikkeistä monesta on hyötyä ihan arkielämässäkin, vaikka koetoiminta ei kiinnostaisikaan. Suurin hyöty on yhteistyön kehittäminen ohjaajan ja koiran välillä, sekä omaan koiraan tutustuminen yhteisen harrastuksen avulla.

Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa, Alokas-, Avoin-, Voittaja ja Erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL. Kaikki aloittavat alokasluokasta. Avoimessa-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa liikkeet vaikeutuvat asteittain osan liikkeistä korvautuessa toisilla. Koira saa siirtyä ylempään luokkaan saatuaan yhden 1. tuloksen, eli yli 80 % maksimipisteistä. Kolme ykköstulosta saavutettuaan koira saa koulutustunnuksen. ALO-luokan koulutustunnus on TK1, AVO-luokan TK2 ja VOI- luokan koulutustunnus TK3. Korkeimman, eli erikoisvoittajaluokan koulutustunnus on TK4, mutta tässä vaiheessa suurin osa koirista saavuttaa samoilla tuloksilla tottelevaisuusvalion arvon.

Koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon (FIN TVA), kun sillä on kolme ykköspalkintoa tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa,  kahden eri palkintotuomarin arvostelemana ja virallisessa näyttelyssä vähintään laatuarvostelu ”hyvä”.

Hieman historiaa

Tottelevaisuuskokeet ovat lähtöisin Englannista. Ensimmäiset viralliset kilpailut käytiin vuonna 1952. Suomeen laji tuli vasta vuonna 1968 ja alkuvuosina osallistumisoikeus oli rajattu vain seura- ja kääpiökoirille. Lajin toivat maahamme Börje Ehnberg ja Peggy Wasenius. Osallistumisoikeus laajennettiin koskemaan kaikkia rotuja vuonna 1974. Tokokokeiden suosio Suomessa lisääntyi merkittävästi vasta 90-luvulla.

Säännöt ovat muuttuneet moneen kertaa. Vuonna 1989 - 1990 alettiin ajaa sisään sääntömuutosta, jossa tottelevaisuuskokeisiin tuli uusi luokka; erikoisvoittajaluokka. Tätä ennen koira valioitui voittajaluokan ykköstuloksilla. Viimeksi säännöt muuttuivat vuoden 2015 syksyllä. Tällöin muutoksia tuli paljon kaikkiin luokkiin.

Colliet ja kilpailutoiminta

Vuoden 1974 jälkeen tokossa kilpaili vain muutama collie. 1978 ja 1979 collieita kilpaili jo 8, 1987 kisaavia collieita oli 37. Vuonna 2015 pitkäkarvaisia collieita kilpaili tokossa 67 koiraa, jotka tekivät yhteensä 175 suoritusta. Näistä 6 kilpaili erikoisvoittaja-, 9 voittajaluokassa, 21 avoimessa ja 31 alokasluokassa. Ykköstuloksen erikoisvoittajaluokassa saavutti 2 koiraa. Sileäkarvaisissa kilpaili 54 koiraa, joista evl:ssa 7, voittajassa 11, avoimessa 16 ja alokasluokassa 20 koiraa. Ykköstulokseen ylimmässä luokassa ylti neljä sileäkarvaista collieta. Vuonna 2015 sileäkarvaiset colliet tekivät 153 suoritusta.

Tottelevaisuusvalion arvon on collieissa (pk/sk) saavuttanut lähes joka vuosi 1 - 3 koiraa Ensimmäinen tottelevaisuusvalio collieissa oli pitkäkarvainen tricolournarttu Of Taipe Nora (om. Risto Leino, Forssa). Vuosi oli 1980. Von Auerdorf Rosalie (om. Annika Rantanen, Espoo) seurasi "rotusiskoaan” perässä, saavuttaen valionarvon vuonna 1982. Ensimmäisenä sileäkarvaisena colliena tottelevaisuusvalion arvon saavutti vuonna 2001 Nuuskakairan Adjutantti (om. Varpu Siivonen, Hyvinkää). Yhteensä valioita pitkäkarvaisissa collieissa on vuoden 2016 alussa jo 41 kpl, sileäkarvaisia 12 kpl.

Miksi tokoa?

Hyvinkoulutettu koira on omistajalleen ilo ja ylpeyden aihe. Viisaana koirana collie oppii lähes itsestään perheen tavat. Rotuun katsomatta jokaisen koiran tulisi hallita ainakin perustottelevaisuusasiat. Näihin kuuluvat mm. luoksetulo, hihnassa kauniisti kulkeminen ja odottaminen. Mitä pidemmälle koulutettu koira on, sitä mukavampi sen kanssa on liikkua.

Collie on paimenkoira. Paimenkoirat on jalostettu työkoiriksi. Vaikka collie saattaa tyytyä seurakoiran virkaan, kaipaa se kuitenkin aina ”päänvaivaa”. Tottelevaisuuskoulutus on yksi mahdollisuus tarjota koiralle jotain vaihtelua arkipäivään. Samalla saa ilokseen tottelevaisen koiran, jonka kanssa on ilo liikkua paikassa kuin paikassa.

Collien vahvuudet tokossa

Suurin osa collieista pyrkii aina täydelliseen suoritukseen. Se on miellyttämishaluinen, mutta harvoin ”ampuu yli”. Keskittymiskyvyltään aikuinen collie on yleensä huippuluokkaa. Sen tasaisen varma luonne ja itsevarmuus antaa hyvät puitteet uusien asioiden omaksumiselle. Suurimpina vahvuuksina pitäisin collien suurta oppimiskykyä ja tarkkuutta. Tokoa luonnehditaan usein ”pilkun viilaamiseksi”. Ei riitä, että koira tekee hyvin, vaan pyritään täsmällisesti tyylipuhtaisiin suorituksiin. Ehkä juuri tämä täydellisyyden tavoittelu saa ihmiset usein ”tiukkapipo-tokoilijoiksi”. Suuri taito onkin yhdistää rentous, iloisuus ja tarkkuus.

Collien heikkoudet tokossa

Jonkin verran näkee tokokehissä flegmaattisen oloisia collieita(kin). Usein tämä kertoo kuitenkin vain ohjaajien asenteesta lajia kohtaan. Lisäksi pääsääntöisesti collie tarvitsee edetessään erittäin vaihtelevia treenejä. Pelkkä liikkeiden jauhaminen kostautuu helposti motivaatiopuutteena. Vaihtelevuus ja haasteet taas saavat usein collien syttymään.

Eräänä heikkoutena voitaisiin pitää kuitenkin useiden collieiden herkkyyttä ohjaajan mielialoille. Kisatilanteessa ohjaajan jännitys saa koiran epävarmaksi, ja tämä näkyy heikkona suoritustasona. Jännittäessä ohjaaja vielä käyttäytyy kovin eri tavalla. Liikkeet ovat joko jäykkiä tai ”säheltäviä”, äänenpaino täysin erilainen kun koira on tottunut. Usein tästä ongelmasta päästäänkin kun koira ja ohjaaja saavat kisakokemusta.

Nykyajan kiristynyt kilpailu tottelevaisuuskokeissa vaatii yhä enemmän koiralta ja ohjaajalta. Koiran tulisi tehdä iloista, tarkkaa ja ripeää tottista. Hyvin koulutettu collie kykenee helposti iloiseen ja tarkkaan, mutta ripeyteen pitää joidenkin collieiden kanssa kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka tuomareiden tulisi huomioida rauhallisemman yksilön luonne, niin todellisuudessa nopea suoritus on aina näyttävämpi kuin teknisesti puhdas, mutta hieman rauhallisempi.

Millainen on hyvä tokocollie?

Hyvä tokocollie on koira, jolla on hyvä, mielikuvitusrikas ohjaaja. Tämä ei tietystikään riitä. Alemmissa luokissa kaikki lähtee perustottelevaisuudesta. Collie, joka viettää täysin normaalia elämää ilman suurempia luonneongelmia (kuten pelokkuus tai aggressiivisuus), selviytyy luonneominaisuuksien puolesta alemmista luokista hyvin. Ylemmissä luokissa koiralta vaaditaankin sitten jo huomattavasti enemmän. 

Koiralla tulee olla ennen kaikkia yhteistyöhalua, se on oltava erittäin hyvin koulutettavissa vaikeisiinkin koulutuskuvioihin, se tarvitsee rohkeutta ja itsevarmuutta toimia myös kauempana ohjaajasta ja sillä tulee olla malttia odottaa ja intoa tehdä. Motivaation on kestettävä pitkänkin suoritusajan, jossa koiralta vaaditaan 100 %:n keskittymiskykyä ilman jatkuvaa koiran palkitsemista. Koiran tulee myös kyetä toimimaan häiriön alla. Sen tulee kestää vieraiden koirien läheisyyttä silloinkin, kun ohjaaja ei ole näköpiirissä vaatimassa koiraa pysymään käskyn alla.

Erittäin tärkeää tokossa on koiran ja ohjaajan välillä oleva luottavainen ja tosiaan arvostava suhde. Ohjaajan on ymmärrettävä, että koira ja hän ovat pari. Tiukka ”minä-määrään-sinä-tottelet” -suhde ei tuo tuloksia. Avaimet menestykseen ovat yhteistyö, kärsivällisyys ja rakkaus.