Sileä- ja pitkäkarvaisten risteyttäminen

Suomen Collieyhdistys ry:n hallitus ja jalostustoimikunta ovat anoneet Suomen Kennelliitolta määräaikaista poikkeuslupaa pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden risteyttämiselle viideksi vuodeksi. Anomus on lähetetty Suomen Kennelliitolle 21. maaliskuuta ja se on kokonaisuudessaan, kaikkine perusteluineen luettavissa ohessa.

Haluamme tiedottaa asian etenemisestä jäsenistölle avoimesti. Tulemme kertomaan myös Kennelliiton päätöksestä, kun se aikanaan tulee. Siihen asti on edelleen mahdollista anoa erillistä poikkeuslupaa risteytyspentueelle. Olemme aiemmin ohjeistaneet poikkeuslupa-anomuksen laatimista Colliesanomissa, mutta tarvittaessa myös jalostustoimikunnalta voi kysyä neuvoja: poikkeuslupa-anomuksessa on tärkeää noudattaa Kennelliiton vaatimia muotoseikkoja. Muistathan myös, että poikkeusluvan käsittelyyn kuluu yleensä useampia kuukausia, vaikka se Collieyhdistyksen toimesta käsiteltäisiin nopeastikin.

Suomen Kennelliittoon 21.3.2020 lähetetty esitys

Esitys pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden risteytysluvasta ilman erillistä poikkeuslupamenettelyä määräaikaisesti viideksi vuodeksi

Suomen Collieyhdistys ry:n hallitus ja jalostustoimikunta yhdessä ovat huolestuneita pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden jalostuspohjan kapeudesta. Yhteinen näkemyksemme on, että rotujemme kannan säilyttäminen elinvoimaisena ja laadultaan tasokkaana vaatii toimenpiteitä jalostuspohjan laajentamiseksi. 

Esitämme Jalostustieteelliselle toimikunnalle, että pitkä- ja sileäkarvaisia collieita saisi risteyttää ilman erillistä poikkeuslupamenettelyä. Esitys on määräaikainen viiden (5) vuoden ajanjaksolle. Pentueen molempien vanhempien tulisi täyttää sileäkarvaisten collieiden PEVISA-määräykset. Pennut rekisteröitäisiin karvanlaatunsa mukaiseen rotuun.

Taustaa

Toteuttaaksemme tätä tavoitetta anoimme Jalostustieteelliseltä toimikunnalta mahdollisuutta yhdistää merle- ja soopelivärisiä koiria. Jalostustieteellinen toimikunta hyväksyi anomuksenne erityisehtoineen vuonna 2019. 

Yhdistys on esittänyt vastaavaa viiden vuoden määräaikaista risteytyslupaa pitkä- ja sileäkarvaisille collieille aiemminkin jalostuksen tavoiteohjelman mukaisten suositusten perusteella määritellyt erikoisehdot täyttäville yhdistelmille. Suomen Kennelliitto ei hyväksynyt esitystä vedoten näiden erikoisehtojen aiheuttamiin teknisiin ongelmiin normaalin rekisteröinnin yhteydessä.

Uusi esitys

Suomen Collieyhdistys ry:n näkemyksen mukaan pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden vapaammalla risteyttämisellä saavutettaisiin merkittäviä etuja molempien rotujen jalostuspohjan laajentamiseen, ja tästä syystä aiemman esityksen teknisesti ongelmallisista erityisehdoista voitaisiin perustellusti luopua. Esitämmekin nyt Jalostustieteelliselle toimikunnalle, että määräaikainen, viiden vuoden mittainen poikkeuslupa toteutettaisiin ilman erityisehtoja tiukemman, eli sileäkarvaisen collien, PEVISA-ohjelman mukaisesti. Näin sileäkarvaisen ja pitkäkarvaisen collien risteytysyhdistelmät, joiden molemmat vanhemmat täyttävät sileäkarvaisen collien PEVISA-määräykset, voitaisiin rekisteröidä ilman erillistä poikkeuslupaa normaalikäytännön mukaisesti, ja pennut rekisteröitäisiin karvanlaatunsa mukaiseen rotuun.

Ennen esityksen tekemistä Suomen Collieyhdistys ry on tutkinut jäsenistön suhtautumista hankkeeseen sekä kartoittanut jo toteutettujen risteytysyhdistelmien laadullisia tuloksia. Kasvattajia pyydettiin lähettämään jalostustoimikunnalle näkemyksiään määräaikaisen poikkeusluvan mahdollisista eduista ja haitoista. Kartoituksen perusteella lukuisat perustelut tukevat määräaikaisen poikkeusluvan tarpeellisuutta.

Yleisiä perusteluita

Sileäkarvainen collie on maailmanlaajuisestikin määrällisesti pieni rotu ja sen populaatio koostuu kautta maailman hyvin samankaltaisesta koiramateriaalista. Geneettistä vaihtelua on vähän, ja vain hyvin harvojen tuontikoirien kautta on mahdollista saavuttaa todellista ulkosiitosta.

Suomalainen kanta on sekä määrällisesti että laadullisesti erittäin merkittävä koko rodussa, ja suomalaisia sileäkarvaisia collieita löytyy lähes kaikkialta maailmasta tulevien koirien sukutauluista. Suomalaisella kasvatustyöllä on siten merkittävä rooli rodun tulevaisuuden ja terveyden turvaajana. (Sileäkarvaisen collien jalostuksen tavoiteohjelma, s. 8)

Pitkäkarvaisen collien kanta on kokenut laajalti eri maissa jyrkän laskun huippuvuosista, mukaan lukien rodun kotimaa ja Suomi sekä muut Pohjoismaat. Lukumääräänsä nähden rodun geneettinen monimuotoisuus on hyvin vähäistä. (Pitkäkarvaisten collieiden jalostuksen tavoiteohjelma, s. 16; Calboli, F.C.F. ym. 2008, Clark, L.A. 2006)

Molemmissa roduissa on havaittavissa pitkäaikaisen sukusiitoksen haittavaikutuksia; mm. kokoonsa nähden pienehköt pentuekoot, sekä erityisesti pitkäkarvaisilla alhaiset syntymäpainot. Collieurosten sperma on tunnetusti keskimääräistä heikkolaatuisempaa ja steriiliys on verrattain yleinen ongelma sekä sileäettä pitkäkarvaisilla.

PEVISA:n ulkopuolisia terveysongelmia, kuten syöpää, autoimmuunisairauksia, epileptistyyppisiä kohtauksia ja sisäelinsairauksia tulee tietoon entistä enemmän. 

Erilaisten geenitestien, terveystutkimusten ja luonnearviointien yleistymisen mukanaan tuoma lisätieto paitsi auttaa jalostusvalinnoissa, myös vaikeuttaa kaikilta osin sopivien yhdistelmien löytämistä. Jotta jalostuksessa voitaisiin huomioida kaikki olemassa oleva tieto, potentiaalisia jalostuskoiria olisi saatava merkittävästi lisää.

Useissa maissa karvanlaatujen yhdistäminen on jo sallittu (suomalaiselle kannalle merkittävimmät karvamuunnoksia yhdistävät tuontimaat Ruotsi ja USA), mutta USA:ta lukuun ottamatta yhdistelmiä ei kovin yleisesti tehdä. Suomessa risteyttämistä ajatellen asenneilmapiiri on myönteinen, ja koirista on paljon julkista taustatietoa, joka vähentää mahdollisia riskejä.

Toteutuneet yhdistelmät

Kaikki tilastot perustuvat KoiraNeti-jalostustietojärjestelmästä saatuihin tietoihin. Jos pentueista on viety koiria ulkomaille, niiden tuloksia ei ole huomioitu.

Poikkeuslupayhdistelmät: sileäkarvainen x pitkäkarvainen

Tähän mennessä rekisteröity kolme (3) nuorta pentuetta, kaikki sileäkarvaisiin. 

  • Pentuja yhteensä 26 kpl. Pentuekoon keskiarvo 8,7 on merkittävästi korkeampi kuin rodun keskiarvo, joka on noin 5,5. 
  • Lonkkakuvattuja näistä toistaiseksi 10 kpl, kaikilla tulos A/A, kyynärät kaikilla 0/0 
  • Virallisissa näyttelyissä Suomessa esitettyjä 14 kpl, joista 12 vähintään SA 
  • Toisen polven jälkeläisiä 4 pentuetta, 24 pentua. Pentuekoon keskiarvo 6,0. Kaikki jalostukseen käytetyt ovat samasta, vanhimmasta poikkeuslupapentueesta. 

Pitkäkarvapentueet, joissa toinen vanhemmista rotuun siirretty sileäkarvainen 

Tähän mennessä rekisteröity 11 pentuetta kuudelle rotuun siirretylle koiralle. 

  • Pentuja yhteensä 59 kpl. Pentuekoon keskiarvo 5,4 on korkeampi kuin rodun keskiarvo, joka on noin 4,8. 
  • Lonkkakuvattuja näistä toistaiseksi 35 kpl (taulukko tuloksista alla). Lonkkaniveldysplasian esiintyvyys 14,3 %, joka on merkittävästi vähemmän kuin rodun keskiarvo, joka on noin 20 %.
TulosABCDE
Kpl237230
  • Kyynärkuvatuilla tulos 0/0 lukuun ottamatta kahta sisarusta, joilla kyynärnivelen dysplasia (asteet 2 ja 3).

Jalostustoimikunnan tietoon ei ole tullut risteytystaustaisista pentueista mitään sellaista ei-toivottua sairautta, vikaa tai ominaisuutta, jota rodussa ei olesi muutoinkin esiintynyt. Koska risteytyspentueet ovat vielä nuoria, ei niiden luonteista ole olemassa riittävästi tilastollista vertailukohtaa, mutta myös luonteiden osalta tulokset vaikuttavat lupaavilta.

Esitys kirjauksesta

Suomen Collieyhdistys ry esittää myös, että riippumatta edellä käsitellyn määräaikaisen poikkeusluvan hyväksymisprosessista, Suomen Kennelliitto ryhtyisi mahdollisimman nopeasti merkitsemään collieille KoiraNetjalostustietojärjestelmään sukutauluihin karvanlaadun. Tämä tieto olisi tarpeellinen jo nyt, sillä sileäkarvaisista pitkäkarvaisiin rotusiirron saaneita koiria on käytetty pitkäkarvaisten jalostukseen, ja poikkeuslupayhdistelmistä on syntynyt sileäkarvaisia pentuja, joiden toisena vanhempana on pitkäkarvainen collie. Kummassakin rodussa esiintyy siis toisen karvanlaadun yksilöitä sukutauluissa jo tällä hetkellä.

Kunnioittavasti 
Suomen Collieyhdistys ry 
Satu Havukainen puheenjohtaja 
Päivi Kaski jalostustoimikunnan puheenjohtaja

Jakelu

Suomen Kennelliitto ry, jalostustieteellinen toimikunta 
Suomen Collieyhdistys ry, hallitus 
Suomen Collieyhdistys ry, jalostustoimikunta 
Colliesanomat -lehti, Suomen Collieyhdistys ry:n sisäiseen tiedotukseen 
Suomen Collieyhdistys ry, internet-sivusto