Uutiset

Luonnetoimikunnan PEVISA ehdotus käsittelyyn Kevätvuosikokoukseen

  • 08.01.2018
  • Julkaisija : Kirsi Auranen
  • Kommentit: 0

Suomen Collieyhdistys ry Sääntömääräinen Kevätvuosikokous pidetään 28.4.2018.

Kokouksen esityslistalla Scy Luonnetoimikunnan esitys PEVISA-muutokseen.

SCY ry:n Luonnetoimikunnan ehdotus

PEVISA-ohjelmaksi alkaen 1.1.2019

Ehdotamme Pitkä- ja sileäkarvaisten Collieiden PEVISA-ohjelmaan lisättäväksi jalostuskoirien luonnetta koskevat vaatimukset.

Jalostukseen toista kertaa käytettävällä uroksella ja nartulla täytyy olla astutushetkellä käytynä Luonnetesti tai MH-luonnekuvaus tuloksesta riippumatta, mutta kuitenkin niin, että ampumaosio on suoritettuna. Tai Palveluskoira-kokeen 1-luokan koulutustunnus, tai Pelastuskoiratulos (SPKL tai Pelastuskoiraliitto) tai paimennuskokeesta koulutustunnus PAIM1.

Muilta osin ehdotamme nykyisten ohjelmien jatkamista ennallaan.

Lonkat:

Pitkäkarvaiset: Lonkkakuvauspakko, raja-arvona C,
C-lonkkaista saa käyttää A tai B-
lonkkaisen kanssa.

Sileäkarvaiset: Lonkkakuvauspakko, raja-arvona C,
C-lonkkaista saa käyttää A-lonkkaisen
kanssa.

Kyynärät:

Pitkä- ja sileäkarvaiset: Kyynärkuvauspakko, kyynärpäiden raja-arvona aste 1.

Silmät:

Pitkä- ja sileäkarvaiset: Silmätarkastuspakko, koiralla tulee astutushetkellä olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto.
Huom! alle 1-vuotiaana annettu silmälausunto on voimassa vain vuoden.

Ulkomaiset urokset:

Lähtökohtaisesti rotukohtainen PEVISA-ohjelma koskee myös ulkomaisten urosten jalostuskäyttöä. SCY:n aloitteesta ulkomaiselle uroksen käytölle on myönnetty pysyväisluonteinen poikkeuslupa eli PEVISA-ohjelman vaatimukset eivät koske ulkolaisia uroksia. Tämä poikkeuslupa koskee 1.1.2016 alkaen tapahtuvissa astutuksissa korkeintaan kahta pentuetta/uros.

Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla. Kun ulkomaisen uroksen pentuekiintiö täyttyy, voidaan se tarvittaessa joko tutkia PEVISA-ohjelman mukaisesti tai kasvattaja voi anoa tapauskohtaista poikkeuslupaa uroksen käytölle.

Perustelemme ehdotustamme Kennelliiton linjojen mukaisesti, koskien SKL:n uuden 1.1.2018 alkavaa yleistä jalostustrategiaa. Uudessa strategiassa ei ole suuria muutoksia aiempaan, mutta esimerkiksi jalostuskoiran luonnetta koskevia suosituksia on uudessa jalostusstrategiassa täsmennetty. Esimerkki strategiaan tehdyistä selvennyksistä on linjaus, jonka mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava hyvähermoinen ja sillä tulee olla riittävä kyky selvitä arkipäivän tilanteista. Ehdotuksessamme mainitut testit ja kokeet ovat yleisesti käytettyjä ja mittaavat mielestämme suurimmilta osin puolueettomasti ja tiedon keräämisen kannalta tällä hetkellä parhaiten jalostuskoiran luonnetta.

Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytettyjen yksilöiden olisi suotavaa olla rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään, eikä sillä tulisi olla arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia. Jalostukseen käytettävän koiran pitäisi olla hermoiltaan ja käyttäytymiseltään sellainen, että se selviää arkipäivän tilanteista. Näin sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, on mahdollisimman pieni.

Olemme myös kuunnelleet jäsenistöämme luonnetoimikunnan perustamisesta lähtien, ja sen myötä osaksi myöskin päätyneet ehdotukseemme.

31.12.2017

Pia Veikkolainen, Hyvinkää

Katri Leikola, Tottijärvi

Mia Möller, Jyväskylä

Hanna Grönqvist, Espoo

Riikka Maijanen, Sievi

Tiina Heikkinen, Kuukanniemi

Sari Larmu, Kärjenniemi

Kirsi Auranen, Espoo