Yhdistyksen säännöt

Säännöt on hyväksytty syysvuosikokouksessa 31.10.2020 Helsingissä
Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt säännöt ja ne ovat astuneet voimaan 03.03.2022

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Collieyhdistys- Finlands Collieförening ry. ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kieli on suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistys on Suomen Kennelliittoon ja Suomen Palveluskoiraliittoon kuuluva rotujärjestö. Yhdistys voi olla jäsenenä myös muissa tarkoitusperiään edistävissä yhdistyksissä, liitoissa ja keskusjärjestöissä. Yhdistys seuraa rodun kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin.

Suomen Collieyhdistyksen rodut ovat pitkäkarvainen collie ja sileäkarvainen collie. Rotujärjestö harjoittaa rotuja koskevaa valistus- ja tiedotustoimintaa, ohjaa rotujen jalostusta sekä pyrkii aktiivisesti keräämään harrastajat rotujärjestön ja järjestäytyneen kenneltoiminnan piiriin syventääkseen heidän rotu- ja kenneltietouttaan.

Toiminta-alueena on koko maa. Yhdistys voi vuosikokouksen päätöksellä perustaa alaisuudessaan toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja. Alaosaston toiminta-alue määritellään perustamisen yhteydessä ja toiminnan aloittamiseksi edellytetään vähintään 20 paikallista jäsentä. Alaosastot toimivat näiden sääntöjen alaisina, ja ovat vastuussa toiminnastaan ja taloudestaan yhdistykselle. Alaosastot toimivat yhtä vuosikokouskäytäntöä noudattaen, alaosaston vuosikokous ajoittuu tammikuulle.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toimintatavan. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa osoitteessa sellaisen jäsenen kanssa, joka on joko varsinainen, ainais- tai kunniajäsen. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja ainaisjäsenet jäsenhakemuksesta.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti ja pitkäaikaisesti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Vuosikokouksen päätökseen kunniajäsenyydestä vaaditaan ¾ kannatus. Varsinaisilla jäsenillä, perhejäsenillä, kunniajäsenillä ja ainaisjäsenillä on kaikilla yhtäläiset jäsenoikeudet, lukuun ottamatta sitä, että perhejäsenelle ei lähetetä yhdistyksen julkaisua.

Jäsen antaa yhdistyksen käyttöön jäsenrekisteriin seuraavat tiedot: jäsenen nimi, osoite, jäsenlaji, jäseneksi liittymispäivä sekä sähköpostiosoite. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan näissä tiedoissa tapahtuvista muutoksista.

4 § Liittymis- ja jäsenmaksut, jäsenen eroaminen ja erottaminen

Varsinaisilta ja perhejäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää vuosikokous. Jäsenmaksu koskee kalenterivuotta. Ainaisjäsenmaksun suuruus on 10 x varsinaisen jäsenen vuosimaksu. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksuista.

Mikäli jäsen haluaa erota yhdistyksestä, erosta voi ilmoittaa kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsenmaksun eräpäivän määrää hallitus. Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan hallituksen määräämään eräpäivään mennessä. Jäsen, joka eroaa yhdistyksestä omasta tahdostaan tai joka katsotaan eronneeksi ei ole oikeutettu jäsenmaksun tai sen osan palautukseen. Hän ei ole myöskään oikeutettu jäsenyydestä seuraaviin etuihin eikä yhdistyksen omaisuuteen siitä päivästä eteenpäin, jona hallitus on eron todennut. Jäsenyys voi alkaa uudelleen, mikäli henkilö maksaa laiminlyödyn jäsenmaksun ja liittymismaksun.

Hallituksen esityksestä voi yhdistyksen kokous 3/4 äänten enemmistöllä erottaa jäsenen joko lopullisesti tai määräajaksi, kun tämä
- on toiminut tavalla, joka ei ole sopusoinnussa yhdistyksen tarkoitusperien kanssa
- on rikkonut eläimiin liittyvässä toiminnassaan lakia tai toiminut yhdistyksen tai Suomen Kennelliiton sääntöjen tai hyvien tapojen vastaisesti.

Hallituksen on lähetettävä kirjallinen erottamispäätös jäsenelle vähintään 3 kk ennen yhdistyksen kokouspäivää. Jäsenelle on varattava oikeusesittää kirjallinen vastine yhdistyksen kokoukselle. Vastine on annettava tiedoksi kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle kuukauden kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä, tätä päivää lukuun ottamatta. Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuutteen.

5 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 6 muuta varsinaistajäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Henkilöiden tulee olla yhdistyksen jäseniä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on 2 vuotta siten että he ovat erovuoroisia vuorovuosina. Muiden hallitusten jäsenten toimikausi on 3 vuotta, siten että heistä on erovuorossa vuosittain kaksi. Varajäsenten toimikausi on 2 vuotta, ja he ovat erovuorossa vuorovuosina.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen olleessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja / tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäseniä niin, että läsnä on kaikkiaan viisi (5) jäsentä.

Asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä, mikäli joku ei erikseen vaadi lippuäänestystä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Varajäsenellä on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, mutta mikäli hallitus on täysimääräisenä paikalla, ei varajäsenellä ole äänioikeutta. Mikäli hallitus ei ole päätösvaltainen, se varajäsen jolla on jäljellä lyhyempi toimikausi, on ensisijaisesti äänioikeutettu.

Hallituksen tehtävät:
- edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sen nimissä sekä kantaa ja vastata sen puolesta
- huolehtia yhdistyksen hallinnosta, toiminnasta ja taloudenpidosta
- kutsua jäsenistö vuosikokoukseen sekä tarvittaessa ylimääräiseen kokoukseen
- valmistella vuosikokouksessa käsiteltävät asiat
- panna toimeen vuosikokouksessa esitetyt päätökset
- huolehtia varojen hankinnasta, tilinhoidosta ja taloudenpitoon liittyvien asioiden esittämisestä jäsenistölle
- perustaa toimikuntia, sekä ohjata ja valvoa niiden toimintaa
- ohjata ja valvoa alaosastojen toimintaa
- hyväksyä uudet jäsenet ja todeta eronneet ja erotetut jäsenet

6 § Alaosastot ja toimikunnat

Alaosastot toimivat hallituksen alaisina ja noudattavat toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä. Alaosaston vuosikokous ajoittuu tammikuulle. Alaosastot ovat toiminnassaan ja taloudenpidossaan vastuussa hallitukselle.

Hallitus pitää yllä tarvittavan määrän toimikuntia. Toimikunnilla on omat hallituksen hyväksymät toimiohjeet. Toimikuntien kokoonpano määräytyy toimiohjeiden mukaisesti, mutta henkilövalinnat hyväksytetään hallituksella. Toimikunnat ovat toiminnassaan ja taloudenpidossaan vastuussa hallitukselle.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

8 § Talouden tarkistaminen ja tilikausi

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Alaosastojen ja toimikuntien on toimitettava edellisen vuoden tiliasiakirjat, pöytäkirjat ja toimintakertomukset hallituksen sihteerille tammikuun loppuun mennessä.

Hallitus toimittaa toimintakertomuksen ja ko. asiakirjat tilinja/tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilin- ja/tai toiminnantarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

9 § Yhdistyksen vuosikokous, läsnäolo ja äänestykset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määrittelemänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä. Hallituksen päätöksellä vuosikokous voidaan pitää myös muualla kuin yhdistyksen kotipaikkakunnalla.

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua
-kokouspaikassa läsnä olemalla
-etäkokouspaikassa läsnä olemalla
-valtakirjalla, jonka valtuuttama henkilö osallistuu edellä mainitulla tavalla kokoukseen
-hallituksen tai yhdistyksen vuosikokouksen niin päättäessä myös verkkokokouksessa video/ääniyhteyksin ennalta ilmoitetun kokousalustan kautta kokouksen aikana

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Valtakirjoja voidaan käyttää äänestystilanteessa siten että yksi valtakirja antaa yhden äänen. Yhdistyksen äänioikeutettu jäsen saa yhdistyksen kokouksissa edustaa valtakirjalla korkeintaan kahta muuta yhdistyksen äänioikeutettua jäsentä. Valtakirjat toimitetaan ja tarkastetaan kokouskutsussa kulloinkin mainitulla tavalla. Valtakirjan voi antaa ja sitä voi käyttää vain 15 vuotta täyttänyt

jäsen.

Mikäli lippuäänestystä ei vaadita, ratkaistaan kaikki asiat vuosikokouksissa avoimella äänestyksellä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, poikkeuksena kuitenkin yhdistyslain §28 tarkoittamat asiat. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksissä arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide.

Etäpisteiden äänet lasketaan kussakin pisteessä samanaikaisesti varsinaisen vuosikokouksen kanssa. Etäkokouspisteen pj ilmoittaa äänet yhteysvastaavalle, kun äänet on laskettu.

Mikäli kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, on tästä tiedotettava kokouskutsussa.

10 § Yhdistyksen vuosikokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Vuosikokouksen ja mahdollisen ylimääräisen vuosikokouksen kutsu lähetetään jäsenistölle julkaisemalla se sähköisellä ilmoituksella tai kirjeellä, lehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla.

Mikäli jäsenellä on asia, jonka haluaa vuosikokoukseen käsiteltäväksi, on asiasta tehtävä kirjallinen esitys joko sähköpostitse tai kirjeellä hallitukselle viimeistään vuosikokousta edeltävän joulukuun aikana. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

11 § Vuosikokouksen asiat

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa, sekä tarvittaessa yhteysvastaava. Mikäli käytössä on etäkokouspiste, valitaan myös niissä puheenjohtaja, ääntenlaskijat ja yhteysvastaava.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus (todetaan osallistujat etäkokouspisteissä)
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään kuluneen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio kuluvalle vuodelle sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet kuluvalle vuodelle, sekä päätetään hallituksen ja muiden toimihenkilöiden kulukorvausten suuruudesta
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet 
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 
10. käsitellään hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet 
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut, jäsenten etukäteen esittämät asiat 
12. valitaan seuraavan vuosikokouksen paikka
13. käsitellään muut esille tulevat asiat (huomioiden yhdistyslain §23 ja §24 määräykset)

12 § Ylimääräinen vuosikokous

Varsinaisen vuosikokouksen lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti on hallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle kuten varsinainenkin vuosikokous.

13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Vuosikokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntömuutosesitys on lähetettävä jäsenille vuosikokouskutsun liitteenä.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

14 § Yhdistyslain säätämät asiat

Muilta osin yhdistyksemme noudattaa yhdistyslakia.