PK-lajit

Palveluskoirakokeet

Palveluskoirakokeet ovat collieiden rodunomainen koemuoto. Koirat ovat aikojen kuluessa auttaneet ihmisiä monenlaisissa tehtävissä; alun perin palveluskoiralajit ovat pohjautuneet sotakoirakoulutukseen ja testaavat vastaavissa tehtävissä tarvittavia ominaisuuksia vielä nykyäänkin. Palveluskoirakokeet testaavat muun muassa koiran fysiikkaa ja fyysistä kuntoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä tottelevaisuutta ja motivaatiota tehdä yhteistyötä ohjaajan kanssa. Kokeet testaavat paitsi koiralle opetettuja asioita, myös koiran luontaista kykyä esimerkiksi käyttää nenäänsä. Colliet ovat yleensä taitavia nenänkäyttäjiä ja nauttivat ohjaajan kanssa yhdessä tekemisestä ja moni collie nauttii myös metsässä juoksemisesta. Siten palveluskoiralajit tarjoavatkin collielle laji- ja rotutyypillistä käyttäytymistä ja mielekästä tekemistä.

Palveluskoiralajien alle kuuluu virallisesti hakukoe, jälkikokeet (metsä- ja peltojälki), etsintäkoe, viestikoe, suojelukoe, pelastuskoirakokeet, valjakkohiihto ja opastuskoe. Tällä sivustolla keskitytään palveluskoirakokeiden kansallisiin lajeihin, eli palveluskoirien metsäjälki-, haku- etsintä- ja viestikokeisiin. BH-koe on palveluskoiralajien esikoe, joka täytyy olla hyväksytysti suoritettu ennen kuin koira pääsee osallistumaan virallisiin pk-kokeisiin.

Kansalliset palveluskoiralajit

Kaikille kansallisille palveluskoiralajeille yhteistä on se, että kaikki koemuodot sisältävät vähintään kolme osiota: tottelevaisuusosion, esineruudun ja koelajin mukaisen maasto-osuuden tai -osuudet.

Kansallisissa lajeissa on kolme kilpailuluokkaa ja seuraavaan luokkaan pääsee siirtymään hyväksytyllä tuloksella (vähintään 70% tottelevaisuusosion ja 75% maasto-osuuden pisteistä) ja hyväksytty tulos oikeuttaa kyseisen lajin ja luokan koulutustunnukseen. 3-tuloksen saa saatuaan vähintään 70% kokonaispisteistä, 2-tuloksen vähintään 80% ja 1-tulokseen vaaditaan vähintään 90% kokonaispisteistä. Ylimmässä, eli 3-luokassa saavutetulla kolmella 1-tuloksella koira saavuttaa kyseisen koemuodon käyttövalion arvon.

Teksti: Kiira Käyhkö, kuvat: Anni Rask